Kuntavaikuttaminen

 

Kunnissa päätetään monista kehitysvammaisia ihmisiä sekä heidän läheisiään koskevista asioista. Yhdistykset voivat omalla toiminnallaan edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä asemaa ja oikeuksia sekä kuntapalveluiden saavutettavuutta. Yhdistyksillä on usein paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan päätöksentekoon kuin yksittäisellä henkilöllä.

Kuntavaikuttamisessa on tärkeää tietää vaikuttamisen keinoista, mutta myös perusasiat kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta. Näitä ovat muun muassa kunnan toimielimet, päätöksentekoprosessi sekä keskeiset suunnitelmat.

Yhdistys voi vaikuttaa kunnassa monin eri tavoin.

Kunnan asukkaat ja yhdistykset voivat osallistua vaikuttaa monin keinoin kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten pitää saada osallistumiseen riittävää, esimerkiksi toisen ihmisen antamaa tukea.

Kuntalain mukaan kunnassa tulee olla vammaisneuvosto, jossa vammaisilla ihmisillä ja heidän omaisillaan on riittävä edustus.  Vammaisneuvoston tehtävänä on vaikuttaa kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon kunnan eri hallinnon aloilla. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja. Tavoitteena on vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen sekä vammaisnäkökulman huomiointi päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä.

Kaikille avoimet mahdollisuudet vaikuttaa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet voivat liittyä valmisteilla oleviin asioihin kuten kouluverkkouudistuksiin tai asuinalueiden kehittämiseen. Lisäksi kunnissa voi olla myös yleisiä asiakasraateja, jotka osallistuvat kunnallisten palveluiden kehittämiseen ja asioiden valmisteluun.

Useissa kunnissa valmisteilla tai suunnitteilla oleviin asioihin kysytään kuntalaisten näkemyksiä kyselyjen ja haastattelujen avulla. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä kuntalaisaloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Yksi keino vaikuttaa epävirallisemmin ja henkilökohtaisemmin on ottaa yhteyttä suoraan kunnan viranhaltijoihin ja päättäjiin ja käydä heidän kanssa keskustelua. Yhdistyksen on tärkeää pyrkiä tekemään yhdistys tunnetuksi ja luomaan pysyviä yhteistyömuotoja kunnan kanssa, jolloin henkilöiden vaihtuessa myös yhdistyksen vaikutusmahdollisuudet säilyvät ennallaan.

Kunnan keskeiset toimielimet

Kuntavaikuttamisen keskeiset toimielimet ovat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat sekä vaikuttamistoimielimet. Päätöksentekoon kannattaa pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa, tekee strategiset linjaukset ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Se päättää muun muassa kuntastrategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta- ja suunnitelmasta. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat julkisia toisin kuin kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset. Kokouksiin osallistumalla saa käsityksen valtuustoryhmien näkemyksistä, päätöksenteon kulusta ja kunnan ajankohtaisista asioista. Kokouksiin osallistuminen on myös oiva tilaisuus tavata valtuutettuja. Valtuutettuja on usein isompi joukko kuin lautakunnan tai kunnanhallituksen jäseniä. Siksi kannattaakin ottaa yhteyttä valtuusto puheenjohtajiin sekä valtuustoryhmien puheenjohtajiin.

 Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen kokouksissa käsiteltäviä asioita voi   seurata kunnan internetsivuilta löytyvistä esityslistoista ja pöytäkirjoista. Tällöin saa tiedon valtuuston päätettäväksi tulevista asioista ajoissa ja vaikuttamiselle jää tarvittaessa enemmän aikaa.

Lautakunta valmistelee ja päättää sille osoitetut asiat, minkä lisäksi se valmistelee hallitukselle ja valtuustolle lautakunnan hallinnonalaan kuuluvat asiat. Lautakunnan alainen virkahenkilöstö valmistelee ja esittelee päätettävät asiat lautakunnalle sekä vastaa lautakunnassa päätettyjen asioiden toimeenpanosta. Vaikuttamisen tilanteessa yhdistys voi pyrkiä tuomaan tärkeää kokemukseen ja omaan asiantuntijuuteen pohjautuvaa tietoa lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten tietoon. Viesti kannattaa suunnata aina koko lautakunnalle sekä valmistelevalle viranhaltijalle.

Kunnan lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä ovat vammais- ja vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto.

Kunnan keskeiset suunnitelmat ohjaavat toimintaa ja taloutta.

Kunnan keskeisiä suunnitelmia ovat strategia, talousarvio ja hyvinvointikertomus.

Kuntalain mukaan kunnassa tulee olla strategia, joka pitää tarkistaa vähintään kerran valtuustokaudessa. Kuntastrategiassa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista, ja kuntaa tulee johtaa sen mukaisesti. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon mm. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kuntalain mukaan valtuuston tulee hyväksyä vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa lähtökohtana tulee olla mm. kuntastrategia ja siinä asetetut tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet ja sitä tulee noudattaa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa.

Vaikuttamistyössä tukiyhdistysten kannattaa ottaa talousarvio huomioon, sillä siinä määritetään määrärahat eri palveluille ja toiminnoille. Jos yhdistyksen vaikuttamisen tavoite on merkittävä ja vaatii määrärahoja, tulee vaikuttaminen aloittaa varhaisessa vaiheessa, jotta asia voidaan huomioida talousarviota laatiessa.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnassa tulee laatia kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus, jota päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus kunnan hyvinvointipolitiikasta sekä asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Nykytilan kuvauksen lisäksi hyvinvointikertomuksessa määritetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointikertomus toimii yhtenä strategisen johtamisen välineenä, minkä lisäksi siinä asetetut tavoitteet tulee huomioida osana talousarviota ja muita suunnitelmia.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee laatia vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsaus, josta käy ilmi vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki turvaa kuntalaisille laajat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kaavoitusprosessiin. Kaavoituskatsauksesta saa kokonaiskäsityksen kunnan kaavoitustilanteesta. Yhdistysten kannattaa muistaa kaavoitukseen liittyvät asiat osana vaikuttamistyötä, sillä kaavoituksessa määritetään esimerkiksi uusi